keskiviikko 28. lokakuuta 2009

Back in the square 1

Mulla ja Mr. Londonilla oli eilen kuukausipäivä. Saa onnitella!
En voi tajuta että on menny jo kuukausi! Tai no toisaalta tuntuu että oon ollu täällä paljon kauemmin. On kerenny tapahtua niin paljon, mut on vielä niin paljon nähtävää. Niin ja sori tytöt, en tullukaan 2 viikon päästä häntä koipien välissä kotiin.
Vaikka nyt oon taas ihan alku pisteessa, vailla työtä, asuinpaikkaa ja tietoa tulevaisuudesta, paluu Suomeen on viiminen asia mitä haluisin tehdä. En voi enää kuvitellakaan asuvani Kokkolassa, vaikka siellä kaikki kaverit ja perhe onkin. Masentuisin siellä varmaan kuoliaaks! Ei siis millään pahalla Kokkolalaisille. Mun paikka nyt vaan sattuu olemaan Lontoossa.

Moni on multa kysyny, että onko Lontoo nyt sitte semmonen ku mä ootin. En oo oikeen osannu koskaan vastata siihen kysymykseen kunnolla, mut nyt oon miettiny sitä ja yleensäki tätä elämää täällä ja pakko sanoa, että ei. Oikeestaan mikään täällä ei oo menny niin ku "sillon puhuttiin" eikä Lontoo todellakaan oo semmonen ku ootin.

Luin just vanhaa päiväkirjaa ja siellä oli yks kirjotus yheltä päivältä viime talvelta millon kavereitten kans oltiin suunniteltu hirveesti tulevaisuutta. Lontoota, kesää, Helsinkiä... Ja nyt ku luin sitä, tajusin ettei ykskään niistä suunnitelma oo toteutunu niin ku sillon suunniteltiin! Ensinnäkin Lontooseen piti olla lähössä noin puolet kavereistani, Provinssiin meidän piti lähtee autolla isolla porukalla ja kimppakämppä Helsingistäki oli sillon aika kiva idea. Nyt huomaan että oon yksin Lontoossa, Provinssissa kävin siskoni kans kahestaan ja Helsinkiinki tuun varmaan joskus muuttamaan yksin.
Oli kai sitte aika naiivia ajatella että muutki olis ollu tosissaan niitten suunnitelmien kans. Mulle se kaikki vaan oli niin selvää ja päätin jo kauan sitten etten anna muitten ihmisten kahlita mua tekemästä mitä haluan, joten tässä sitä nyt ollaan.

Mutta siis ei. En olis uskonu että täällä on näin vaikeeta, yksinäistä, outoa, kamalaa, pelottavaa, jännittävää, hämmentävää....... Mutta silti tää on parasta.


5 kommenttia:

Maria kirjoitti...

mä olin kyllä tosissani lähössä, en vaan oottanu että jotain semmosta ikinä tapahtuis mikä sais mut jäämään tänne :)

suvi kirjoitti...

hyvää kuukausi päivää honey<3

Fenelle kirjoitti...

hmp. luulin oikeesti et tuut 2 viikon sisää takas. mut toisaalta niiko sillo kerran puhuttiin osaan kuvitella sut sinne nii paljo paremmin ko tänne. <3

Anonyymi kirjoitti...

voi heikkua! mä kyllä jotenkin tiesin että et tuu aivan heti takas! ja nyt vähä pelottaa ettet tuu ikinä takas! :S Mut hienoo jos viihdyt siellä! sitä pitää tehä mistä oikeesti tykkää ja kyllä elämä rupee kohta luistamaan varmasti helpommin:D

Tarawho kirjoitti...

olipa koskettava kirjotus :)
oot ihana<3